BH Hullabaloo's Viksu Susi STDcsd

Photo: Teemu Rissanen

Summer was here and it was beautiful and fun all along . We trained something but mostly we just hang around and had a relaxing holiday. Dogs had some quality holiday time while we were in Spain. Thank you Ninni for taking such a good care of Viksu, special thanks to Intro also :-) I can not believe that it has been a year since Intro was this small!!!

Photo Nina Koso

Viksu has been trialing also, she got her BH-title in the early summer. She did quite nice work but the handler was SO lost…I forgot how to walk for example (quite a difficult job to manage, walking…). Now Viksu has earned her rights to start in SAR and tracking trials.

Photo Tapani Eriksson

Viksu has also trialed in herding :-) That means that we both have done our first herding trials ever!!! Yahhoo!!!We attended two herding clinics and two trials this summer and in all of them I felt very useless and Viksu must have felt really important since she had to work so hard to manage the animals…She did good even if I tried to ruin all her work. In the end she got so frustrated with me that now we have to jump back to the basics and hopefully we will find the herding “zen” in near future. But as a result from the trials we got STDcsd titles for my little blue love. Not bad, even if I say so myself :-) Viksu did her best work with cattle (she had seen cows three times before the trial…)…tough lady.

Photo Lea Laine

We also trialed in ASCA obedience and got our first leg for CD-title. We got 190,5 points out of 200. Viksu worked nicely (once again ;-)) but there were some technical mistakes that affected the points a bit. Roni trialed in obedience also and he got 190 points!!! And he was quiet! The reason I stopped trialing with him was that he got to be so noisy while he is working…My Grand Old Man, still going strong!

Photo Lea Laine

I have been wondering Viksu’s leg / back during the last spring and this summer. She has had some troubles in jumping and every now and then I saw a little something in her movements. But I could not find out what it was. I took her in to two different physiotherapist and they could not find any faults in her. After the herding week (two days at the clinic and three days at the trial, thanks to Pia (kennel Ardiente)!!!!It was so nice and cool to be there!) the symptoms were worse and I could see that she was clumsy while walking around on her own. She never ever showed any symptoms while she was working. And finally I took her to an orthopaedic vet. And the findings were that she had a partial Cranial Cruciate Ligament Rupture in her right knee. And it had been there for a while…Think about her work ethics…She just kept on going and asked for more all the time. She is definitely one of a kind. I believe I will never ever get another dog like Viksu.

Well, the knee has been operated and Viksu is on sick leave for ten weeks now. That is horrible to both of us but we will raise again :-) I believe our jumping problems are over after she has healed, it might have been a little bit unpleasant to jump with a broken leg…and yet she did it. I just saw that she was not clear with her jumps and luckily I did not ask her to do that too many times. 

I love my dogs and I wish time would fly over these ten weeks, Viksu might learn how to do our taxes or headmasters little jobs in that time... 

Nyt se on vihdoin uskallettu tehdä...pitkään siinä menikin, mutta ajattelin, että on viisasta odottaa niin kauan kun tarvii :-)

Viksu osallistui 16.6. Imatralla tokokokeeseen, tuomarina Pauli Härkönen. Alokasluokka oli iso, 25 koiraa.

Rivi oli seuraavanlainen:

Luoksepäästävyys              10

Paikallaolo                           10

Seuraaminen kytkettynä     9

Seuraaminen taluttimetta   10 (molemmissa seuraamisissa painoi ja esti, yksi vino perusasento (ainakin))

Maahanmeno                      9,5 (vahva apu käskyssä)

Luoksetulo                          9,5 (edestä sivulle hypyssä häiritsee ohjaajaa, tämä on paha virhe)

Seisominen                          10

Hyppy                                  10

Kokonaisvaikutus                10

Yhteensä                             195,5 pistettä, KP ja luokkavoitto (1/25)

Kuva Nina Koso

Viksulle tilanne oli kaiken kaikkiaan aivan uusi, ohjaaja ylimaallisen jännittynyt ja hermostunut, paljon koiria, ihmisiä ja kaksi kehää vierekkäin. Viereisellä kentällä tehtiin VOI suorituksia samaan aikaan. Paikallaolossa mm. lensi noutokapulat pyllyjen ohi :-). Bonuksena vielä satoi…

Neitokainen ei häiriintynyt omituisesta ohjaajasta lainkaan, päinvastoin tarjosi vain tiiviimpää suorittamista :-) Muillakaan uusilla asioilla ei ollut minkäänlaista vaikutusta koiran työskentelyyn. Olin TODELLA tyytyväinen koiraan ja itseeni siinä mielessä, että jaksoin odottaa tarpeeksi kauan kisaamisen aloittamista. Jos olisin mennyt keskeneräisellä koiralla, olisi tulos varmaankin ollut jotain ihan muuta: epävarma ohjaaja, epävarmat liikkeet ja herkkä koira…katastrofi olisi ollut valmis.

Tokoneuvoista ja opastuksesta suurin kiitos kuuluu Pipalle, jonka tokooppaat ja tokokirjat ovat enemmän kuin painonsa arvoisia kullassa! Reeni- ja neuvokiitoksia kaikille reenikavereille mutta erikoisesti Ninnille, jonka kanssa asioita on hiottu eräänkin kerran…Tämähän on kuin olis osacarin voittanu…melkein onkin ;-) Immeinen kun kisaa tällä tahdilla kuin minä, niin tilaisuudet pitää käyttää hyväkseen; pääseepähän ainakin joskus kiittelemään. Seuraavan kerran kiitellään sitten kun oikeasti aihetta, eli jonkin valion jälkeen ;-)

Kuva Nina Koso

Viksu has done some very nice tracking work after the wintertime. She is very consentrated and intence while she is tracking and her article motivation seems to pretty good also.

SAR work has improved and bringsel part is pretty nice at the moment. We changed Viksu's bringsel from norwegian model into the swedish model, since Viksu launched the norwegian model everytime (her feet went thru the collar and the bringsel was disconnected + plastic stick was too slippery to carry on like that...). This swedish-model seems to work without those problems.

In obedience we have been training the same stuff as before + we have started to to A-frame and high jumps. A-frame is OK but we have to do some jumping school to get Viksu to understand that a little girl like her is able to fly over 1 meter with flying colors (just for you Tytti :-))

We have had some troubles in waiting while I give the promise to go after dumbel. Now we have improved after I started to reward her from sitting quietly. Daa...

We have done some scent discrimination trainings and those are going really well. First Viksu tried to take the first scent stick she saw, but after few trainings she just stopped doing that and now she does pretty nice work with her nose and has not made any mistakes for a while.

We have trained our send aways too and she loves them ;-)

And for the last but not least, we have started our fitness season + we have the light back here in Finland, summer is coming!!!

13. – 15.2. Training clinic (obedience and agility) with friends, we had a lot of fun and good tips for our trainings. Viksu did nice all weekend, she has some faults I have taught her, but she did all she could and I asked of her. She did not got tired during the loooong weekend, she was as excited on Sunday as she was on Friday, I LOVE THIS DOG :-).

AND I have started to handle Viksu in herding again :-) We went to Anna’s place today and I tried how we could do now, after Anna has done some basics with my Princess. And Viksu did very well!!! I was as bad as always, but now my dog knew what to do and we might even have some hope :-) We have decided to get a flock of sheep in the spring so that we can really start training. Let’s see what happens :-)

Ystävänpäivää juhlittiin parhaassa mahdollisessa seurassa eli koirakavereiden kanssa Kannuksessa :-) Tottistokoagi-leirillä oli mahtava fiilis, taitavia koiria ja loistavia kouluttajia :-) Kouluttajina olivat siis Pipa ja Juntot ja agilityssä Sari ja Marjo + Pipa ja Johanna. Miljoonat kiitokset kouluttajille ja kaikille osallistujille, koiraharrastuskin voi olla naurettavaa…heh heh hoh hoh hah hah haa. Unohtumaton-, uskomaton-, uskalias- ja unelma-leiri ;-)

Meidän saldo leiriltä oli, että agissa koira joutuu hyppykouluun (huono hyppytekniikka) ja kontaktiopetusta saatiin järkevöitettyä, tokossa ohjaajan pitäisi olla ”välillä” vähän vähemmän kahjo…(WHAT!!!?!, why??), noudon vauhdin nostamiseen / säilymiseen uudet vinkit, sivulletuloa jalat harallaan (DAA), jättävissä on vaan pakko käyttää apuohjaajaa, muuten omat kroppa-avut on liian isot. Tunnari aloitettiin ja meni ihan OK, ehkä siitä jotakin tulee…

Viksun paimennusuralla on taas uusia käänteitä. Ohjaajanvaihdos…eli käsi on taas takaisin kuvioissa (siis minä…). Onneksi Anna on saanut taottua jonkinlaista pohjaa V:lle ja se tietää jo mistä on kysymys. Nyt homma siis sujui jo minunkin kanssani, kun ei tarvinnut ottaa mun sähläyksestä enää niin paljon pulttia :-) V teki hienosti töitä, keskittyi mahtavasti, kuunteli käskyjä ja oli kaikin puolin hieno :-) Saanhan minä sen varmasti taas ryssittyä, mutta olipahan mukava fiilis, kun edes kerran saatiin homma luistamaan. Nyt vaan tarvitaan hieman lentävämpiä lampaita, että saadaan sitä elukoiden lukuakin reenattua. Annalle on tulossa uusia puskuja ja meillä on Ninnin kanssa hienot suunnitelmat ensi kesäksi, jotta saataisiin ihan omia päkiä lauma. Paimennus vie mennessään, nälkä kasvaa syödessä ja lammashan on erinomaista, varsinkin valkosipulin kanssa ;-)

 (kuva: Heljä Kämäräinen)

V kävi ihastelemassa myös Annan pikku vasikoita ja vielä ei ihan ”työskentelyä” nähty, mutta eipä tuo elukoita pelännytkään ja muutamia hienoja rauhallisia lähestymisiäkin saatiin aikaiseksi :-)

Viksun kanssa on otettu pari kertaa hakuilmaisuja, rullantuonti alkaa ehkä kohta olemaan kohillaan.

Roni Roobert on ihana oma itsensä, maailman viisain ja ärsyttävä äänisin koirakomistus. Roni on edelleen reenaillut niitä juttuja missä se on hyvä :-)

Muutamia kuvalinkkejä, kuvissa mukana myös INTRO; SIMO JA ANSA!!!:

Ninnin kuvia lumihuveista:

Heljän kuvia lumihuveista:

Ja mun omia kuvia lumihuveista:

(kuva: Heljä Kämäräinen)

Nyt juoksut on ohi mutta koira on kummallinen. Tänään oli reeneissä ensimmäistä kertaa tilanne, että Viksua piti viritellä ja silti en ollut tyytyväinen sen tekemisiin. Eli nyt kai sitten ollaan tiineenä (ei siis olla oikeasti, toivottavasti...). Jo autosta ottaessa koira oli hieman sen oloinen, että ei ehkä huvita kamalasti. Jos tämä jatkuu pitkäänkin on sterilointipäätös entistä helpompi. Viime juoksun jälkeen ei ollut tällaista, itse juoksun aikana tyttö oli vain kummallinen. Katsotaan nyt mihin tuo normaali kierto sitten alkaa tasoittua. Olipa ahdistava reeni!!! Uh. Phyi!!!

Harrastuskoiran olisi siis syytä olla uros...eli eikun poikakauppaan :-)!!!

Viime aikoina olen saanut nauttia runsain mitoin ihanista kasvateista, niin viestien, synttärikuvien kuin elävien koirienkin muodossa, Kiitos taas siitä!

Well, we have had some time since last update.

 We visited Nationals in Las Vegas and saw a punch of great dogs and friends once again. Great trip and I can sincerely recommend Nationals for all aussie people!!! This year I did not make any photos since all the trial were held inside (except ducks, who were in backyard with very ugly surroundings) and my skills did not allow me to take photos that would be worth taking. I took some videos though but I managed to destroy most of them while I was making more space to my video camera. The videos I have left are the kind of videos that shall some day be in my puppy adds ;-), so probably not very interesting to anyone else.

Viksu is still perfect. I know this starts to be boring to read…but she just is. We have been doing obedience and at the moment her consentration and ability to long exercises is very good. She just keeps going, she does not get too exited though, no whining, no stressing, no extra movements no bad things at all. Of course there are some mistakes in her works but those are just my badness as a handler (I have just taught her wrong, as in heeling she is too near my foot etc.)

Viksu has started her AGILITY career as well and seems to be very gifted in that too (I know boring…;-)). It is very nice and relaxing to work with a dog that does not over heat (yet …) but listens all you have to say etc. It is so shame I SUCK in agility (if possible even more than in herding). Viksu has started waves, jumps, tunnel, and some contact obstacle-trainings. Let's see what happens.

In herding we had a brake for couple of weeks but now we are back in business. The herding goal is in August, when Pia, Kennel Ardiente shall put up an ASCA trial with two judges!!! So it might be possible to get STD- titles complete this year. That's where we are heading!

Here are some obedience videos: heeling, down +recall+retrieving, jump. Here you can find photos out of our trainings with Ninni and Heljä. Pups in the photos are Intro and Simo:-)

Viksu's second heat is on now, Roni is still acting like gentleman and there is not too much fuss in the house.

Kotomaista väliin:

ASCA Nationals ja Las Vegas tuli katsastettua marraskuussa, naimisiin en päässyt vaikka siitä kovasti vihjailinkin… ;-) Jotain "aviollista tavaraa" mukaan tarttui ja toivon mukaan ne vuosien varrella sulostuttavat (koiran)kasvatustyötäni jollakin tavalla. Kuvia tänä vuonna ei siis tullut lainkaan, koska kaikki trialit oli sisätiloissa tai niin kamalilla taustoilla, että kuvilla ei olisi tehnyt mitään. Videota otin jonkin verran mutta nekin onnistuin pääsääntöisesti tuhoamaan…

Nyt useampana vuonna Finalsit katsoneena ja erinäisissä muissa paimennuskisoissa, tapahtumissa jne. kiertäneenä minun on pakko edes täällä blogissa kommentoida tämän hetkistä yleistä käsitystä aussieiden paimennuksesta.

Tuntuu uskomattomalta, että täällä meillä Suomessa voidaan tuudittautua siihen, että aussiessa ei olisi linjaeroja paimennusominaisuuksien suhteen. Erot ovat olemassa ja ne ovat päivän selvät.

Ns. työlinjoissakin on suuria eroja ominaisuuksissa ja sinä kuinka ne ilmenevät. Ei voi kuin ihmetellä erinäisiä asiantuntijakommentteja joiden mukaan kaikki mahdolliset paimenkoirat paimentavat yhtä hyvin ja ilman mitään eroja…Toivottavasti jokainen kasvattaja ja koiranomistaja on tarpeeksi älykäs myöntämään ja toteamaan onko hänen koiristaan / koirastaan paimeneksi vai ei. Kaikista EI SIIHEN OLE!!! Aussie ei pärjää bortsulle peimennusominaisuuksiltaan, mutta aussieissa on varsin toimiviakin koiria kun vain jaksaa kaivaa tarpeeksi syvältä ja katselee oikeita linjoja (toki kaikissa linjoissa voi olla tähdenlentoja, mutta ne ovat enemmän kuin harvinaisia!!!).

Huolestuttavinta on, että koko rodulle tehdään karhunpalvelus väittämällä, että kyllä nämä kaikki paimentavat ja pahimmassa tapauksessa jopa myydään koira paimeneksi ilman mitään näyttöjä moneen sukupolveen jne. Enhän minäkään myy kenellekään MaailmanVoittajaa, koska olen realisti ja tiedän ettei sellaista meidän pentulaatikosta kasva. Kaikista ei ole kaikkeen. Eikä minua haittaa, että näin on…Järki käteen ihmiset!!! (nyt pitää rauhoittua, menee taas kohta hermo ja on yö eikä voi soittaa ja vaahdota kenellekään ;-))

Turvallisempiin aiheisiin:

Uusi vuosi vaihtui rauhallisemmin kuin vuosiin. Vanhat koirat olivat hyvin tyyniä verrattuna aikaisempien vuosien vouhkaamiseen, kuolaamiseen ja syliin kapuamisiin. Ulkona mentiin vähän häntä alhaalla, mutta sisällä nukuttiin ja oltiin normaalisti (Onni tosin nukkui sängyn alla eikä sohvalla, kun katsottiin telkkaria). Viksu ei tuumannut mitään, kuten voi tuon ikäiseltä olettaakin. Katsotaan mitä tapahtuu muutaman vuoden päästä, toivottavasti ei mitään.

Vikkerin kanssa on reenailtu vaihtelevalla aktiivisuudella ja tällä hetkellä neitokainen rupeaa olemaan tottiksessa aika mukavalla tasolla pitkäkestoisen suorittamisen suhteen. V jaksaa painaa pitkää pätkää ja "läppä pysyy hyvin kiinni" kaiken aikaa.

Tässä muutamia reenipätkiä: seuraaminen, maahanmeno (ekassa kammo apu ja hidas) + nouto + luoksetulo (häiritsee ohjaajaa), hyppy (ups, pikkuisen säätöä…)

Haussa on reenitaukoa, ilmaisuja on tehty ja tehdään nyt talven aikana. Lisää kuvia ilmaisuista by Heljä.

Tässä tottiskuvia myös Ninniltä, tänkluu taas!!!

Agility on korkattu, kiitokset siitä Sarille ja Mialle ja Marjolle. Ihanaa touhua!!! Ja Viksu on siinäkin luonnollisesti erinomaisen hyvä, keskittyminen ja suorittaminen tapahtuu täysillä ja juuri niin monta kertaa kun jaksetaan pyytää. Ihme tyttö. Esteitä olemme nyt opetelleet ja nyt pitäisi Hansun alkaa keskittyä ohjaamisen saloihin, siinäpä haastetta. Kohta olisi tarjolla jolle kulle ohjattavaksi pirun hyvä koira…mennään vaan samaa latua kuin paimennuksessakin…

Viime viikolla pääsin näkemään taas pitkästä aikaa Pipsaa ja Tuulaa. Pojat Intro ja Simohan tässä tulee tavattua harva se päivä, tosin sekin on aina yhtä ilahduttavaa :-) Kuvatuksia sisaruksista TÄÄLLÄ (Pipsan kuvat ovat valitettavasti vähän epätarkkoja ja vauhtikuviin ei oikein valo riittänyt, neitokainen meni liian kovaa :-). Hienon tytyn on Tuula kasvattanut, tuollaisen ilolla myöntää kasvatikseen :-).

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Some herding and obedience videos out of Viksu

Pe ja La tällä viikolla Annalla paimentamassa. Viksu tekee hyvin hommia, isolle alueelle (pellolle) mennessä työskentelyyn tarvitaan vielä lisää itseluottamusta. Tasapainoa on hyvin, flankit ajoittain oikein nättejä, kaaret saisi olla isompia ja etäisyys eläimiin on myös usein liian pieni (näillä lampailla toimii, mutta kevyemmillä elukoilla tulee ongelmaksi). Anna on velho kyllä ja olen kovasti kovasti kiitollinen, että hän jaksaa Viksua pyöritellä :-)

Videoita paimennuksesta.

Myös Tinksu oli lauantaina mukana ja täällä siitä pätkää.

Tottista on väännetty ja taas on saatu aikaiseksi kasa uusia ongelmia…Onneksi helpdesk Pipa ja Tytti ovat olleet riemunani ja apuna, KIITOS!

1. seuraamisen pomppiminen, V pomputtaa etujalkojaan aika reippaasti ja käännökset se tekee "hypäämällä", joten ne ovat epäsiistejä. Into on kuitenkin hyvä. Ja täyskäännökset alkavat olla melko OK, paitsi kun koira menee jalkojen väliin ;-) Näissä seuraamisissa näkyy myös hienohelman "kakkakammo", pellolla oli rallatettu autolla ja siinä oli mutaisia uria, joiden päälle meidän hieno neiti kammoksui astua. Ja sama koira menee JOKA IKISELLÄ lenkillä maate kuralätäkköön ja räiskyttää varmasti joka lätäkön läpi joka eteen tulee. Mutta aitoon "pa..kaan" Viksu ei voi koskea, hyppää siitä aika valtavalla loikalla yli ja on hyvin kammoavan näköinen…ota tuosta selvää ;-)
2. Luoksetulon eteen istuminen on liian tiivis. Video on oiva apu...olin kovasti tyytyväinen tuohon ennen videointia. Mutta se on nyt suora ja innokas…täytyy nyt medotoida mihin kohtaan tuon oikeasti haluan siihen eteen. Ehkäpä kuonokosketus olisi oikea ratkaisu? Nyt olen vaatinut rintakehän kosketuksen ja silloinhan (se ikään kuin yllättäen, daa) on liian tiivis ja aiheuttaa VARMASTI törmäämisen. Joten taas korjataan :-(
3. Noudon luovutus ja hakuvauhti ihan jees. Menin vain kerran kieltämään Viksua kapulalle karkaamisesta (siis sanoin vain hyvin kauniisti o'ou) ja nyt se sitten lähde sivulta enää, tuijottaa vain mua, että en voi karata kapulalle...Herkkäkö---?!
4. Ruutu on tällä hetkellä V:n mielestä liike "etsi-kosketusalusta-nuuskimalla". Tähän reenimuutokset siten, että ruutuun laitetaan hyvin näkyvä alusta, jos sitä käytetään ja välillä ruutua myös ilman alustaa ja palkkaa jo siitä, kun menee ruutuun täysiä. Pitää laittaa alustaa takaosaan ruutua, etten saa sitä ennakoimaan pysähtymistä ruudun eteen.
5. Maahanmeno ja istuminen liikkeestä. Maahanmeno liikkeestä on hitaan näköinen, koska koira pomppii seuraamisessa ja maahanmenoon tulee myös yksi ylimääräinen pomppu :-(. Istuminen on kohtuu nopea, mutta siinä onkin käsi-hidaste-apu…
6. Muuta sälää on myös tehty, mutta niistä ei ole todistusaineistoa. Kaukoja olen jonkin verran alkanut hinkata.

Jälki ja esineet on tehty kertaalleen molemmat ja nyt alkaa "ESINEKUURI", joka kestää 6.11. saakka. Esineet joka päivä ja tavoitteena saada koira ymmärtämään, että esineruudun palkka tulee, kun esine tuodaan TÄYSIÄ ja HETI ohjaajalle. Viksulla on nyt kiva tapa etsiä lelu ja alkaa juosta sen kanssa rallia ruudussa ja pahimmillaan se on jopa vaihdellut tavaroita…eli motivaatiota esineen luovutukseen lisää ja paljon.

All too long from the last blog update!!! So much has happened and we have been training pretty well actually J

Biggest news is that now Viksu has a herding coach, Anna Rokka who shall take her thru STD-titles (Viksu's "mom" was so extremely good in herding that she would have made the dog all too perfect…as you can see here. Uh huh. Poor dog)

Otherwise we have been doing:

1.tracking, which is going very well at this point, very nice low nose and good article motivation.

2. lost particle search, which is going quite badly at the moment, lots of useless running in the area

3. search, where we still have job to do in bringsell part

4. obedience, where we should have more clear goals. I have a bad habit to stuck in the stuff we know already and now it would be time to move on…The parts we know are quite good.

5. Agility :-) Or actually we have been training only contacts on our own homeyard and now we have found trainers who are willing to coach us thru the beginning in this noble sport :-)

I am still more than happy with my little gal, everyday I wonder how on earth I have gotten this wonderful creature into my house J She is so much joy all the time. There are some resent shots of Roni and Viksu playing. Thank you Ninni!

Suomeksi lisähöpinää…Kuvat by Ninni Koso, Ronin pääshotti Heljä Kämäräinen tänks taas molemmille!!!

RONI TÄYTTI 10-VUOTTA 5.10.2008!!!

Mun ihq miekkonen on muka jo ukkoiässä!!!

Nuups on viimeisen vuoden aikana vanhentunut aika kovasti, edelleen kyllä vauhtia piisaa, kuten täältä voi katsoa ja täältä. Ja viisaus sen kun vain lisääntyy, tuollainen vanha koira on kyllä jotain uskomatonta miten hyvin se osaa tulkita ohjaajaa ja olla ns. aina oikeassa paikassa oikeaan aikaan jne.

Roni on aivan rakastunut Erkkiin. Erkin mekaaninen itkuhälytin onkin ollut käytössä vain reeneissä, jossa Roni on lukittuna autoon, eikä pääse ilmoittamaan, että Aurinko on hereillä. :-) Ronin kisaura on haudattu tottiksen äänen vuoksi, en uskalla lähteä viralliseen tilanteeseen häiritsemään muiden suoritusta. Roni reenailee edelleen tottista, jälkeä, esineitä ja hyvin hyvin harvoin hieman hakuilmaisuja. Ja kyllähän se on aina niin, että "Yksi on aina ensimmäinen" ja

Roni on ehdottomasti se minun sielunkumppanini, joka on ollut niin monessa mukana ja jonka otsan kukkatuoksu on monen monen kertaa saanut asioita loksahtamaan oikeaan mittakaavaan ja omistajan rauhoittumaan ja miettimään elämän syvimpiä salaisuuksia.

Vikstiksis on kasvanut kovaa vauhtia (lähinnä pään sisältä, ulkokuori on vieläkin aika mitätön ja tällä hetkellä myös karvaton…). Paimennus menestys näyttää kasvattaneen neitokaisen itseluottamusta ja työintoa vielä aikaisemmasta, joten reenaaminen on aikasta mukavaa pääosan ajasta. Vikkerin kanssa pitäisi nyt vihdoin (moneskohan kerta) asettaa ne tavoitteet, jotta päästäisiin eteenpäin…Senhän voi tietenkin tehdä vaikka nyt heti! Elikkäs vuoden 2009 aikana:

Toukokuu: BH-koe ja TOKO alo1

Kesä – elokuu: STD-legejä, JK1 ja mahdollisesti TOKO avo1

Syyskuu – Joulukuu: STD-legejä, JK2, mahdollisesti HK1 ja TOKO voi1.

Kevät 2008 nuorten luokasta se H, pakko varmaankin tuppautua useampaan näytelmään ja toivotaan, että jossain on tarpeeksi sokea tuomari. Jos jollakulla on ideaa minne kannattaa viedä, mielellään kuullaan!!!

No nyt ne on siinä. Onneksi toukokuu on vielä NIIN kaukana ;-). Ja kohta se on käsillä…BH-koe on periaatteessa kasassa, paikallaoloa pitää vielä tehdä lisää (paljon), toko alo kasassa samoin (vielä pikku palasina, mutta kuitenkin…).

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

We have been on a brake from the blog for a while. BUT we have been doing staff, basicly obedience and search. In obedience I should get rid of the HUGE body signs and consentrate into my verbal commands. You can see the videos of quite resent trainings from here. There are also some videos of Ramona, my sweet little co-own.

We also visited Anna Rokka's farm and Viksu did some sheepwork there. She did rate the sheep nicely, had a nice balance and she reacts to my handling very well. Such a lovely girl!

photos: Heljä Kämäräinen

Blogitaukoa on ollut hävettävän kauan! Olemme tehneet kuitenkin oikeastikin jotakin, lähinnä tottista ja hakua.

Tottiksessa ongelmana on tällä hetkellä mun SUUNNATTOMAN suuret ja naurettavat kroppa-avut, joista pitäisi päästä eroon (esimerkkejä näkyy täällä).

Noutoa on koetettu saada vauhdikkaammaksi ja tekniikan vaikustus pienemmäksi ja ajoittain suoritus alkaa jo  olla ihan asiallinen:

Haussa on taisteltu rullantuonnin kanssa. Olen suhtautunut rullantuontiin kuin CIA vs KGB-tehtävään, jossa ollaan hyvin vakavia ja hiljaa, eikä vahingossakaan kehuta koiraa…ja normaalielämässähän meillä ollaan Ûberpositiivisia ja tällöin ero hakumetsään on liian suuri. Koira kerta kaikkiaan häkeltyy rullantuontitilanteessa ja väistää ohjaajaa (joka puolestaan ahdistaa ja masentaa mua kamalasti!!!).

Asiaan pohdittuani ja siitä keskusteltuani eri ihmisten kanssa (Ninni, Maria, Mira jne) olen tullut siihen tulokseen, että minun on pakko muuttaa keskilinjakäytöstäni rullantuonnissa ja tästä lähin rullantuonnista koira saa palkaksi ohjaajaa vasten pomppaamisen ja pienen leikin. Valeet karsitaan pois siten, että mokeilla pitää olla jatkossa AINA puhelimet kun siirrytään kiintorullaan (ettei koira koskaan pääse leikkimään minun kanssani rullalla, jota ei ole haettu ukolta). Kokeessa on tietenkin sitten vaaran paikka, koska siellä paine nousee ja suorittaessa en tiedä onko koira käynyt ukolla vai ei…mutta jospa jaksaisi tahkota asiaa kuntoon riittävästi ennen kokeeseen menoa. Katsotaan miten tämä etenee. Myönnän tässä kohdassa virheeni tuon "rullasta-ei – kehuta – koskaan"-mantran suhteen…toivottavasti en myönnä toista virhettä muutaman kuukauden kuluttua…

Paimenessakin kävimme pikaisesti Rokan Annan luona (kuvia Annan hienoista pennuista) ja Vikkeri toimi oikein kivasti, piti hyvin etäisyyttä, haki nätisti tasapainoa ja reagoi erittäin hyvin ohjaukseen.

Vikkerillä on ollut oikein hauskaa pikkuisten Shepmate's poikasten kanssa ja leikkitätin virka on sopinut tytölle vallan mainiosti. Toivottavasti pennut ovat imeneet Viksusta kaikki hyvät Viksupuolet itseensä J Intro, Ketku ja Aptness ovat meidän seurana vielä ensi viikon alkuun saakka ja sen jälkeen meillä on hiljaista L Mutta sitten keritään taas ravata metsässä kaiket päivät ja onneksi Intro ja Simo ovat tässä ihan nurkilla, joten nähdään varmaankin aika usein J Pipsaakin varmasti nähdään aika usein, sillä matkaa on vain parin tunnin verran. Ketku on kauimpana, mutta Treellahan on myös muita tuttuja, joten yhdellä reissulla saa monta kärpästä (Ketku, Tinka, Olavi ja tietenkin Demi!!!)

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Viksu uses her nose very well and her search work is now very efficient and she uses the area very nicely. She is so much fun to work with, happy little girl.

In obedience we have done a lot of basics again and this week we thought how to teach jump and we did well J We took a low jump and a targeting plate and after that the "problem" was solved, I got Viksu to think over the obstacle and that helped me to get her over the jump. Viksu is full of "tell me what I can do, can I do something more, what about now can I do something" – attitude while she is in obedience trainings, very nice to work with J Our herding trainings are still on hold, that bothers me quite a lot at the moment…

HAKU

1. Harjoitus Lentokentän metsässä, ei tuulta juurikaan muuten ok sää. Viksulle 4 ukkoa. Alueella keskilinjan toinen puoli avointa melko tasaista maastoa ja toisella puolella äskettäin harvennettu pusikko, jossa oli puut vielä maassa. Viksulle otettiin pienet ääniavut lähetyksiin. Avoimelle puolelle Viksu teki molemmilla lähetyksillä "tyhjän" eli juoksi vain <?xml:namespace prefix = st1 ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:smarttags" />40 metriin ja alkoi kaartaa eteenpäin alueella ja sielta takaisin keskilinjalle. Vasta toisilla lähetyksellä upposi avoimelle puolelle tarpeeksi syvälle ja ukoille saakka. Umpipusikkoon / ryteikköön V upposi kuin veitsi voihin ja teki todella töitä löytääkseen ukon. Ihmettelinkin miksi näin, eli helpommalla puolella koira työskenteli huolimattomasti ja ns. mahdottomassa maastossa erinomaisesti…? Omituinen koira. Arvoin ennen harjoitusta, olisinko jo ottanut rullantuontia mutten vielä uskaltanut.

2. Harjoitus Rotikossa, tuuli kävi tänään paremmin ja oikealle puolelle alueella sai oikein tuuliharjoituksiakin aikaiseksi. Viksulle 5 ukkoa, joista kaksi oli upouusia (ei mitään eroa tuttuihin). Tällä kertaa mukana oli myös lauma lapsia, kun mukaan olivat päässeet Kalle, Henni, Ella, Meeri ja Pihla + Erkki (joka vain makaili vaunuissa ja syöpötteli välissä). Lapsoset olivat oikein kauniisti pitkän iltarupeaman ja onneksi hyttysiäkään ei ollut edes kiusaksi asti. Kiitos Heljälle lapsinurkkauksesta, jossa ruokahuolto, leikkikoulu ja jopa elokuvateatteri pyörivät lakkaamatta!!! Alueella oli hiljattain puuhastellut myös Mesikämmen, sillä löysimme noin päivän vanhan revityn kimalaispesän aluetta tallatessamme. Häiriöitä siis oli riittämiin ;-)

Viksu ekalle ukolle etukulmaan pelkällä tuuliavulla ja tosi kaunis pitkä pisto suoraan ukolle ja nampat nassuun. Seuraava myötätuuleen toiseen kulmaan ilman mitään apuja ja neitokainen kultainen lähti miljoonaa ja eteni erittäin hyvin ukolle asti, mainio kaunis pisto. Viksun ensimmäinen valmisvalmis täysin onnistunut pisto ilman mitään tuuli, muistikuva, ääni jne. apua J Kolmas ukko oli piilossa vastatuulessa ja V tiesi jo hyvän matkaa keskilinjaa kulkiessaan missä ukko luuraa. Hyvä pisto ja hyvä "piilotyöskentely". Neljäs oli taas myötätuulessa ja lähetys ilman apuja, V lähti hyvin ja eteni hienosti maalimiehelle saakka. Tämä mokke oli tarkoituksella hieman lähempänä (noin 35m), jotta koiralla usko riittää piilolle asti. Hyvin meni J Viimeinen taas vastatuulessa ja syvällä alueella ja tämä luonnollisesti oli taas helppo, koska tuuli paljasti Ninnin armotta pikku Vikkerin nokkaan.

Huomioitavaa oli se, että V näytti kuumuvan jo liikaakin ennen harjoitusta = laittaessani vehkeet sen päälle autolla neiti lauloi kuin satakieli ja oli HYVIN hektinen. Onneksi edellisellä koiralla kesti radalla vielä jonkin aikaa ja laitoin koiran takaisin autoon rauhoittumaan ja seuraavalla kerralla luukku pysyi kiinni. Tämä pitää ottaa tästä edes huomioon, että höyhäämällä ei edetä…rupeaa olemaan liian siistiä.

Reenien lopuksi juteltiin vielä alueen reunalla ja ihasteltiin Piristeen lauman vauhdikasta menoa, voi hyvän tähen miten voi malikka – kelppari – yhdistelmä mennä LUJAA JA KOVAA yhtä aikaa. Olisipa ihanaa kun koirat tuolla lailla lenkittäisi itseään!!! Piristeen alfauros leikitti myös Viksua, joka näytti olevan ihan asiassa mukana, vaikkei ole vieraiden kanssa juuri leikkinytkään (miksiköhän muuten ei…alussa oli hakumetsässä muutamn kerran lelut mukana ja sitten se jäi. Voisi ottaa vaikka viimeisele ukolle pallon tästä eteenpäin. Tosin tuon ei tarvitse kehittää yhtään enempää vauhtia tässä vaiheessa ja lelu voi kuumentaa suoritusta vielä lisää…). Seurustelutilanteessa V kerkisi myös noteeraamaan mukana olleet lapset ja niitä piti kummastella ja ihmetellä, suorittaessa lapset olivat kuitenkin ilmaa ja työ tärkeintä J

Ihanat ja onnistuneet reenit kaiken kaikkiaan. Hyvä hyvä.

TOTTIS

On ollut taas ihanaa J (onpa taas hehkutusta…mutta minkäs teet kun on "maimasenmutsi"-elävä ;-)) Tosin täälläkin on nyt havaittavissa kuumumisen ensioireita. Kentälle mentäessä satakieli meinasi päästä karkuun, onneksi tasoittui kuitenkin nopeasti ja sen jälkeen ei kuulunut pihaustakaan. Samaan aikaan kentällä suorittavaa toista koiraa V ei edes näe vaan keskittyy todella hyvin omaan ohjaajaan ja tekemiseen. Intoa ja tekemisen iloa on mainiosti ja koira on koko ajan sitä mieltä, että voisitko käskeä jotakin, että voisin tehdä J

Seuraaminen alkaa olla jo mukavan oloista, nyt pitää alkaa vain lisäilemään käännöksiä + pysäytyksiä ja niiden jälkeen vielä suoran pätkää. Tähän saakka palkat on tulleet aina em. tilanteiden jälkeen.

Pysäyttävät menee kivasti, istumiset on jo suurimmaksi osaksi asiallisia, maahanmenoissa joskus joka loistavia suorituksia J. Seisomisiin pitää alkaa panostaa lisää, ovat epävarman oloisia ja löysiä, jospa sillä taakse palkalla koettaisi niitä väsätä.

Paikallaolot ovat menneet hyvin sekä istumiset, että makuut. Otettu lähinnä reenien seassa, kun valmistelen seuraavia liikkeitä jne. Tulee samalla koiralle hallintaa / rauhoittumista ja pikkuisia p-oloharjoituksia sinne tänne harjoituksen sekaan.

Ruutua otettu jonkin verran ja menee ihan OK, hakee kivasti kosketusalustalle ja kääntyy odottamaan palloa. Pitää muistaa vain vaihtaa ruutumerkit nyt, olen tehnyt tosi pitkään yksillä ja samoilla ja unohtanut vaihdella niitä… mutta kun ne oranssit kartiot on niin ihqut…

Noudoissa otettu ruokakupilla kapulan ottamista ja pitämistä edelleen. Menee ihan jees. Tunnari on muuten edelleen aloittamatta…lusmu ohjaaja.

Eteenistumisia, sivulletuloja, sivulla maahan – istuja reenailtu ihan hyvällä menetyksellä.

Hyppy otettiin matalalla esteellä ja kosketusalustalla, jolloin saatiin suoraan hyvät onnistumiset J En siis saanut sitä vielä pilattua viime viikolla.