<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

PAIMENNUSTA JA muuta mukavaa (kuvat Mira Laitila + Simo Rintakoski ja Jussi)

 

Olimme viikonloppuna Pian luona Kiteellä tutustumassa paimennukseen. Tai siis Viksu oli tutustumassa paimennukseen. Ronihan on tunnetusti tyypillinen sekalinjan koira, jolta paimennuksen salat ovat jääneet tyystin olemattomiksi = haukkuu ja räksyttää + ”kroppapaimentaa”…Mukana olivat myös Ramona ja Tinka, jotka molemmat olivat oikein taitavia tyttöjä. Ramonalla on hyvät taipumukset ja iän kanssa näemme kuinka pitkälle Leena ja Rampe oikein tässäkin lajissa kiipeävät J Miralla ja Tinkalla alkaa homma jo sujua, Tinka vastaa hyvin Miran ohjaukseen ja esimerkiksi häkissä työskentely on jo oikein kaunista. Aukealla Tinkalta vielä karkaa välillä mopo käsistä, johtuen lähinnä hieman heikosta tasapainosta. Ei muuta kuin reeniä ja STD-titteleitä odotellessa J

 

Olin hirmuisen tyytyväinen Viksun ensimmäiseen paimennuskokeiluun. Viksu osoitti heti kiinnostusta eläimiin ja alkoi tehdä oikeanlaista kuviota, V ei pelkää eläimiä ja uskalsi jopa mennä lampaiden ja aidan väliin, V myös hakee nätisti tasapainopistettä, vastaa erittäin hyvin ohjaukseen (ehkä vielä jopa liikaa, asia korjaantunee kun syttyy oikein kunnolla) ja suorituksen jälkeen katse pysyy lampaissa kun kukaan (lue onneton ohjaaja) ei ole säheltämässä ja käskemässä päättömyyksiä. Piaa lainatakseni ”teen kaikki mahdolliset virheet ohjauksessa…” ei kyllä yllätä yhtään huomioon ottaen esim. erinomaiset agilitytaitoni…ja siinä esteet sentään pysyvät paikoillaan, eivätkä juokse ympäri peltoa, ou jee. HYVÄ VIKKERI! Ihana koira J J Alla kuvia todistusaineistona:

 

 

 

 

 

 

 

Tottiksessa olemme taas löytäneet muutamia ontkelma kohtia: perusasento on liian edessä!!! En siis ole vieläkään oppinut yhtään mitään mistään…alla kuva by Mira

 

Onnihan on aina ollut liian edessä, kun opetin sen seuraamaan siten, että pää on samalla kohdalla seuraamisessa kuin aussiella eli jätin koon huomioimatta. No nyt Viksu istuu samassa paikassa kun Roni istuu eli on liian edessä. Voi vuk vaan sanon minä. Kiitos vain Ninnille kun asiasta huomautti, on ihanaa kun on joku, joka ilmoittaa tuollaisista epäkohdista, joita ei itse vain näe vaikka kuinka yrittää tehdä oikein. Olen nyt miettinyt, että alanko sitä korjaamaan (kun takana on about tuhat miljoonaa toistoa) vai annanko olla. Ja päädyin siihen, että olkoon. Ei me kuitenkaan mihinkään MM-koneeseen olla kiipeämässä, joten ehkä tuo välttää. Ja pirulle pikkusormi-periaatteen mukaan koira seuraa kohta puoli metriä edessä…tosin seuraaminen on ainakin vielä tällä hetkellä oikeassa paikassa.

 

 

Noudossa otin yhdellä kertaa viime viikolla liian pitkä session ja sain siihenkin kasattua uusia ongelmia (tiputtelua ja epävarmuutta + käpälillä lyömistä). V oli jo aivan kypsä aiheeseen, onneksi seuraavassa reenissä koira taas haki hyvällä vauhdilla ja innolla.

Viime viikolla otettiin myös eteenmeno ensimmäistä kertaa, hienosti meni. V on onneksi aika omatoiminen ja tykkää tehdä asioita myös kaukana minusta, joten tuosta tuskin tulee ongelmaa.

 

 

Hakuharjoitukset ovat olleet viime viikolla vain ilmaisureeniä. Otettiin Ninnin kanssa kentällä rullantuontia. Pihla oli mukana sotkemassa kuviota oikein urakalla ja juoksi mm. joka kerta Viksua vastaan kun Viksu toi minulle rullaa. Tästä seurasi se, että V joutui heittämään rullan kanssa pari ympyrää, ennen kuin pääsi minun luokseni saakka. Muutoin ihan OK, V ei ole vielä ihan kokonaan tajunnut mikä kuvio on. Mutta hyvällä alulla ollaan J

 

Jälki on jatkunut pellolla. Nyt parilla jäljellä on ollut kulma mukana ja ne ovat menneet ihan hyvin. Jäljen alut ovat edelleen kaoottisia ja vauhtia on liikaa. Ruoka motivoi nyt jo erinomaisesti.

 

Esineissä on edelleen havaittavissa turhan juoksua alkuun. Pitänee ottaa paremmat viritykset alkuun, että V on selvillä siitä haetaanko ukkoja vai leluja…Pipa neuvoi käyttämään myös toista koiraa apuna, eli R ensin ruutuun ja V vasta sen jälkeen, jotta näkisi mitä ruudusta löytyy. Testataan.

 

RONI

 

Tottiksessa on otettu jotain pientä ja kerran voittajakaavio läpi ilman hyppynoutoja (jalat). Tässä huomasi selvästi sen, miten makupala reenaaminen on syönyt kaverin motskut. Seuraaminen oli AIVAN KAMALAA, koira haahuili ja oli sen oloinen, ettei olisi voinut vähempää kiinnostaa ja nyt puhutaan koirasta joka on aina seurannut liian tiiviisti…jättävät puolestaan meni aivan nappiin ja hienosti (+ yllättävän nopeasti), kun ei ollut haaveita ihanasta patukasta tai pallosta. Myös nouto ja eteenmeno OK, eteenmenossa 2 maahan-käskyä. Eli voisi kisata, jos kestäisi häpeän huonosta seuraamisesta ja huutaen suoritetusta paikallaolosta…eli ei. Kuvat by Mira

 

 

 

 

Esineissä on taas kyselty apuja ohjaajalta ja ohjaaja kyllästyi + antoi ohjeita, joten koira seuraavallakin kerralla jaksaa varmasti kysellä lelujen paikkoja…

Ontuminen näyttää helpottaneen ainakin etupäässä. Nyt näyttää takapää olevan jumissa, mutta ehkä kotna oleva herkullinen juoksunarttu voi aiheuttaa hieman jumeja…