Mitäpä sitä tällaisena kauniina hellekesäpäivänä muuta tekisi kuin käpistelisi netissä...Onneksi seurana on tuo iki-ihana Cilla rouva ja toivottavasti kohta kasa tulevaisuuden lupauksia :-)

Ninniltä tuli kuvia ja täytyy sanoa, että nyt on omista koirista NIIN HYVIÄ kuvia, että tekisi mieli itkeä :-) Kiitos molemmille kuvaajille, Ninnille ja Heljälle miljoonasti! Ihanaa saada tällaisia muistoja sessuista.

Roni komeana :-) ja perään pellenä tekemässä "pum-kuole" temppua

Vanhakin innostuu menemään kovaa ja taistelemaan miesten kesken :-)

Viksun rullareenisarjaa, neiti menee KOVAA! Ekassa kuvassa näkyy, kun turve lentää kun koira lähetetään hakemaan :-) :-)

Palloilua

2kg kapulan kantamista ja pikku kapulalla noudon tuontia

Ruutua ja palkkausta

Seuraamistakin otettiin hituisen

Päivän kaikki kuvat löytyvät osoitteista:

http://www.pennonen.1g.fi/kuvat/Treenit/

http://piristeen.1g.fi/kuvat/Treenip%E4iv%E4%202.7.08/

 

Kuvia ja vähän löpinää...Tässä ensin vasta Heljän satoa, Ninniltä vielä innolla odotamme saaliin julkaisua :-) Some photo "stories" about our trainings :-)

 

Haussa tehty ilmaisuja, metsään ei olla keritty kun pitää olla Mamma-Cillan seuranakin. Ja Ninni ja Heljä olivat kultaisia ja napsivat todistusaineistoa hakukoirasta vermeineen ;-) 

 In search we have trained bringsel and markings parts, haven't been in woods this week.

 

 

 

 

 

Jussin kanssa tehdyssä rullantuontisetissä Viksu toimi jo melko hyvin, kerran jäi rulla ottamatta ja koira piti lähettää uudestaan. Hakuporukan kanssa pari ensimmäistä ilmaisua meni hyvin ja juoksin perässä näytöllekin, kolmannella Mano-maalimies alkoi olla jo niin ihana, että olisi pitänyt palata kesken kaiken takaisin (kaksi kertaa…). Onneksi Manolla oli vararullat, joten saimme homman onnistumaan ja minäkin tajusin palkata koiran rullantuonnista omassa päässäni kun se vihdoin minulle asti pääsi. Koetan nyt muutaman kerran palkata rullasta yhdellä nakilla ja katsotaan lähteekö kuvio pyörimään varmemmin sen jälkeen. En jätä kuitenkaan palkkaamista pitkäaikaiseksi tavaksi.

 

Jälkiä jatkettu metsässä. Alkujälki on tällä hetkellä aivan liian vauhdikasta, saldona siitä yhden kepin ylitys. Täytyy tästä lähtien huolehtia siitä, että jälki ajetaan vasta juoksulenkin jälkeen, muuten virtaa ja intoa on liikaa. Alun pikakiidon (noin 100m) jälkeen ihan OK työtä. Kulmissa alkujäljestä tulee pikku ympyrät, loppu jäljellä hyvät kulmat. "Janalta" hyvin oikeaan suuntaan, tarkkuutta ja rauhallisuutta pitää vain saada tähänkin lisää. Eli kierroksia liikaa kaiken kaikkiaan.

 

Tracking is still oing OK, sometimes we have too much speed :-)

 

Tottis, palkkauksen riemua :-)

Obedience and having fun with rewards :-)

 

 

 

 

 

Tottiksessa taas löydetty ongelmia, eli en ole hyppyyttänyt koiraa ollenkaan tähän mennessä ja nyt sitten extempore hyppyreenit meni tietenkin ihan persiilleen. (ei liene yllätä ketään, en yhtään miettinyt mitä teen ja miten teen, joten eihän siitä mitään voinut tulla…TYHYMÄ) No, nyt pitää sitten ostaa oma hyppyeste ja alkaa reenaamaan tätä kuntoon.

 

Matalan A:n yli mentiin hienosti ja tultiin nätisti alastulokontaktille saakka.

 

 

Paikallaoloa, joka meni yllättävän hyvin rivissäkin. Pari pientä mokaa, mutta yleisilme hyvä ja rauhallinen vaikka häiriötä oli meidän normaali reeniin verrattuna tosi paljon.

 

 

Luoksetulon jätössä jaksoi odottaa nätisti ja rauhallisesti paikallaan ja tuli miljoonaa J

Recall and you can see the speed J

 

 

 

 

2kg kapulaa kanniskeltiin ensimmäistä kertaa pikkupenniajan jälkeen. Pikkuisen oli niska kyyryssä, mutta juoksua kuitenkin liikuttiin ja ihan kivaa näytti olevan.

 

Noutoa tuontina tavallisella kapulalla ja tässäkin ihan hyvät otot ja hieno vauhti minulle päin.

 

Istumisia (liikkeestä siis) tehty hieman lisää ja nyt ne alkavat olla aika lailla napakoita suurin osa.

 

Maahanmenoja liikkeestä ja pari sellaista suoritusta, että olin todella ylpeä pikku koirasta, mutta eivät valitettavasti ole aina yhtä täydellisiä kuitenkaan. Ihan hyviä silti.

 

Ronikin pääsi tottistelemaan ja meni melko hyvinkin, ääntä oli jonkin verran ja liikkeet Ronimaisen tahmeita, mutta oikeita kuitenkin. Hypyn ja A:n edessä sijaistoimintoja ja hypyllä meinasi jäädä roikkumaan eli ei ole ihan kunnossa L.

 

 

Eteenmenon maahanmenoissa meilläon ollut oikeastaan aina se ongelma, että menee ekalla käskyllä vasta puolittain maahan ja tajusin syyn vasta Gurun kanssa keskusteltuani (Pipa), Ronihan on reenannut ruutua varmasti 100 kertaa enemmän kuin eteenmenoa ja siinä koira käsketään aina ensin seisomaan ja vasta siitä maahan. Joten nyt eteenmenossa koiralla on mielikuva seisomisesta ja kun se kuuleekin käskyn MAAHAN! ei ole ihme, että se jää epävarmasti puoleen väliin. Nyt tein eteenmenossa niin, että huusin Roni, maahan ja maahanhan se meni J. Harmi, ettei kisassa voi tehdä samoin.

R harrasti myös "kuolemista" ja muuta temppuilua + pääsi ilmaisemaan Manoa + riekkumaan vähän, oli iloinen.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

We have been doing all the same stuff as before. We already had two different appointment for herding lessons but due to circumstances (stock was not suitable for a novice dog and farm's border collie was hit by a tractor L and they did not have any feelings for training). I hope next week we will have a better luck. Viksu has done some very nice job in search and tracking. She could be called a tracking dog already J We have had a little break in obedience and we have basicly just done some fun and familiar trainings in it. I should build up my obedience-motivation again.

 

Jälkiä on ajeltu nyt siis metsässä ja ovat menneet oikein mainiosti!

Kepit ovat nousseet hyvin, Viksu on mennyt vain yhden kepin yli ihan kepin päältä ilman, että reagoi mitenkään. Muuten ovat kepit nousseet joka jäljeltä ja olen muistanut jopa ottaa tuoreet kepit metsään lähtiessäni (eli ovat hajustuneet minulla vain noin 10 minuutin ajomatkan ajan). Nokka on yleensä suht hyvin matalalla ja tällä hetkellä koiraa voi jo lukea liinasta, eli tiedän koska ollaan jäljellä ja koska ollaan hieman epävarmoja siitä, missä jälki menee. Pari hukkaa neiti on selvittänyt mainiosti kiertämällä pikku ympyrän ja nappaamalla jäljen uudelleen, työskentelyyn ei juuri tarvitse puuttua kehumalla tai moittimalla, homma hoituu ilmankin. Keppimotivaatio on hyvä ja palkkauksen järjestyksen muuttaminen oli hyvä idea. Maaston muutoksia on ollut varvikkoon, sammalmetsään, suopursuihin jne. Kulmiakin on päässyt jäljelle muodostumaan, kiitos Tytille, jonka kanssa kerran höpötin puhelimessa samaan aikaan kun tein jälkeä…onneksi kulmat menivät heti ekalla kerralla hyvin, joten nyt niitä on jo tarkoituksellakin tehty J ja hyvin ovat menneet. Jälki tällä hetkellä hyvässä vaiheessa, kotiprofeetta Jussi kylläkin KÄSKI hiljentämään vauhtia ja ottamaan vähän hitaammin…pitänee sillekin joku painoarvo antaa.

 

HAKU

Apuvälineenä radiopuhelimet tällä kertaa, jotta saatiin äijät tarpeeksi pitkälle. Ekalla taputus apu ja V myötätuleen perään ihan innoissaan, eteni todella hyvin pitkälle, vaikkei tuulesta ollut mitään apua. Mokke oli varmasti lähempänä 60metriä J. Toinen valmiina vastatuulessa, V oli jo linjalla nokka hajulla ja eteni mainiosti pitkän piston.

Kolmas oli hieman lähempänä ja myötätuulessa, joten taas taputusapu. Viksu haki hyvin ja mokke sanoi kuulleensa jarrutusäänen, kun koira sai hajun J.

Neljäs oli taas hienosti syvällä alueella (lähemmäs 70m) vastatuulessa isohkojen kallioiden takana ja sinne pikku koira vain paineli aivan innoissaan. Mieltä lämmitti maalimiehen kommentti siitä, että V tulee niin kovaa, että yleensä koiralla on tuossa vauhdissa nenä kiinni mutta Viksulla se oli selkeästi auki J. Hyvä tyttö.

Viimeisellä oli umpipiilo noin 15 metrissä (auki) myötätuulen puolella. V paineli piilon ohi miljoonaa ja otti hajun sitten tuulesta ja palasi takaisin Heljän luo. Näki ettei koira hakenut pätkääkään silmillään, sillä piilon ovi oli selällään ja Heljä näkyi sieltä jo keskilinjalle saakka ja silti V paineli ohi ihan vierestä. Hyvä reeni ja kaikki meni oikeastaan siten kun oli suunniteltu.

Olen pitänyt kiintorullaa kaulassa muutaman kerran normaalielämässä ja V ei näytä sitä hamuavan ainakaan toistaiseksi.

 

Esineitä on otettu koko laumalle. Viksu tekee oikein hyvin töitä ja käyttää hienosti ruudun reunat avuksi alueen läpikäyntiin. Kolme esinettä n. 60 metristä ja joka kerta yhtä innolla hakemaan J Nyt ei ollut taaskaan tyhjän juoksua havaittavissa. Viksu ei kyllä mene ruudussa mitään pistoja, joten toivottavasti säännöt eivät tässäkin muutu siten, että ne rupeavat vaatimaan pistottavaa koiraa esineruutuun… V menee lähinnä tuulien, alueen rajojen ja nenänsä mukaan, en ole sitä lähetellyt kuin kerran joka esineelle, eli tavallaan esineruudussa ei tule tyhjiä lainkaan. Saa nähdä kalahtaako tämä vielä omaan nilkkaan jonakin päivänä.

 

Tottiksessa…

on tehty noudon luovutusta kentällä, meni hyvin. V pitää rauhassa ja ilme on hyvin keskittynyt ja tarkkaavainen kun neiti odottaa irti-käskyä kapula suussa. Pitäisi jotenkin saada siitä kuva, juuri keksin, että onhan meillä laajakulmalinssi!!! Jussi hommiin siis J

 

Ruutua otettu muutamia kertoja, menee innolla, kääntyy alustan kohdalla ohjaajaan päin ja hakeutuu hyvin keskelle alustalle. Ihan OK, nyt vain erilaisia merkkejä, alustaa pienemmäksi, erilaisia lähetyspaikkoja ja matkoja lisää. Olen tehnyt aika paljon ruutuun lähettämistä siten, että V vain hengailee edessäni ja siitä lähetän sen ruutuun, ajatuksena koettaa tehdä pohjia EVL-ruutuun.

 

Paikallaoloa tehty siten, että palkkailen välissä ja käyn pikaisesti piilossa esim. auton takana jne. Nyt on pysytty ihan OK.

 

Seuraamista tehty vähän pitempää matkaa ja pallo palkalla. Ilme muuttuu aika lailla kun palkkana on pallo eikä nakki. Sivulle tulosta puuttuu mielestäni edelleen jotakin. Saisi olla vauhdikkaampi tms.

 

Eteenistumista tehty jonkin verran, menee jo kohtuu hyvin. Tulee tiiviisti.

 

Maahanmenoja kaukana ohjaajasta, jos V ei ole liian innoissaan (hae palloa raivoisasti katseellaan) menee hyvin maahan. Eli lenkillä jne. extempore maahanmenokäskyt menee perille, mutta palloharhautuksella joutuu yleensä antamaan toisen käskyn kun neiti jumii palloajatukseen liikaa.

 

 

 

 

JÄLKI

 

Keppijälki, matkaa noin 70 metriä, neljä keppiä, sivutuuli. Neiti meni mainiosti nenä matalalla ja joka keppi nousi juuri niin kuin pitääkin J. Täytyy ruveta pohjustelemaan janoja ja pidentää jäljelle lähetysmatkaa vähitellen niin, että koira saa itse "nostaa" jäljen metsästä. Pitää saada myös Jussi tekemään jälki tässä pika puoliin ja toivottavasti joku muu reeniseuralainen myös. Tähän asti myös kepit ovat olleet über hajustettuja ja kauan mukana kulkeneita. Pitää vaihtaa tuoreempiin jo vähitelleen.

 

HAKU

 

Uusi alue lentokentän takana, melkein koko hakupoppoo paikalla. Kivat reenit J

Viksulle kolme ukkoa tuulen päälle (hyvä, vahva tuuli ja selkeä alue, jossa tuulireenit onnistuivat erittäin hyvin kaikilta niitä tehneiltä.)

Eka äijä näytettiin lähtemässä ja sen jälkeen Viks teki pikku lenkin ja laitettiin vasta sitten pistolle. V keskittyy / patoaa hyvin keskilinjalla ja käytti erinomaisesti hajuputkea piilolle mennessään. Seuraavat kaksi ukkoa valmiina metsässä ja V hajun perään, molemmat äijät olivat melko syvällä alueella, vähintään 50m. Koira taisi saada molemmat kiinni jo keskilinjalla, sen verran nenä kävi ja keskittyminen oli vakuuttavaa. Hyvät pistot ja hienosti V upposi pitkällekin. Hyvät reenit, juoksun aikaisista "mutinoista" ei merkkiäkään J

 

Ilmaisuja ei tehty tällä kertaa, mutta olen vakaasti kallistumassa siihen, että muutaman kerran vahvistan rullantuontia palkkaamalla koiran pienellä makkaravanpalalla. V on jo alkanut näyttää oireita siitä, että ohjaajan luokse luovutukseen tulo ei ole nyt se juttu, se ei yksinkertaisesti tiedä tekevänsä oikein. Kaipa se pitää jotenkin saada sille kerrottua. Ja pari kertaa tehtynä tämä ei voi vielä aiheuttaa mitään valeongelmaa. Kai, ehkä, katotaan kuin käy.

Sain Helenalta lainaan kiintorullan (Viksu on siis jo syönyt yhden upouuden oman kiintorullansa…) ja Ninniltä ohjeet reenata kiintorullan kaulassa roikkumista lenkillä. Ideana se, että ensin koiralle opetetaan, että kaulassa roikkuvaan härpäkkeeseen ei ole koskemista omin luvin. Tässä tapauksessa erittäin hyvä idea, koska V pureksii mm. heijastinvaljaita, koska ne ovat hieman isot ja heiluvat mukavasti kun koira liikkuu. Heljä tilaa Demolle ja Viksulle pannat Lennu-tuotteelta, joten kohta saadaan omakin panta roikkumaan lenkeille. Sitten saadaan Viksusta oikein prohakukuvia, pannat kaulassa ja kaikki, ehkäpä jopa näyttökuvia liinoineen päivineen, WAU J Mitkähän ne olivat ne tavoitteet haussa, kisat vai kuvat…oho.

 

TOKO

 

Kaukojen seiso – maahan. En oikein vieläkään ole tyytyväinen. Liikaa sähläystä. Reagoi hyvin käskyihin ja suurimman osan aikaa tassut pysyy paikallaan, mutta mutta. Pitää miettiä mitä tehdä, ainakin pitää pidentää suoritusaikaa ja palkan paikka on toinen mietintäkysymys. Jos laittaisi palkan eteen JA taakse ja vapauttelisi vuorotellen jompaankumpaan.

Istu – maahan menee paremmin. Kaksi kertaa peffa on liikkunut. Istumaan voisi nousta vieläkin korkeammalle. Maahanmeno hyvä.

 

Sivulletulo paranee. mutta nyt mukana ohjaajaan maadottaminen. Kyljessä on jo pari komeaa mustelmaa kun neiti ohi mennessään nappasi kiinni, pallo palkka kuumentaa sfääreihin ja ei vielä ole oikein selvillä mitä milloinkin tehdään. Tuo pitää karsia HETI pois.

 

Eteenistuminen parantunut, käsiavut voivat olla jo minimissä. Asento on suora ja tiivis. Nyt pitäisi alkaa hioa vauhtia tähän, ehkäpä pallo mukaan niin saan tissitkin mustelmille. Voi taas ihmiset juhannussaunassa kauhistella, kuinka väkivaltaisessa suhteessa meillä eletään ;-)

 

Kapulan pitäminen menee jo hyvin. Eilen otin eteen luovutukseen tulon niin, että koira oli selkeästi vinossa edessäni (lähes sivulla) ja se korjasi erittäin hyvin itsensä suoraan eteen luovutusasentoon! Tässä olen miettinyt sitä, että ottaisinko sittenkin sekä toko, että pk-luovutukset eteen vai tekisinkö edessä ja sivulla luovutukset erikseen. Sen ei pitäisi teoriassa olla kovin kummoinen juttu, mutta käytäntö voi olla eri asia. Ainakin niin, että molemmat olisivat tarpeeksi hyviä ja varmoja. Tokoluovutusta eli sivulla luovutusta ei ole tehty lainkaan vielä.

 

Tunnaria ei ole vieläkään aloitettu, mutta post-it metodilla se tullaan tekemään, se on päätetty ja pohdittu Guru-Pärssisen kanssa ;-), jolla muuten by-the way on pennulla erikoisen kaunis seuraamispaikka J

 

 

 

Viksun pelastajakoirauralla taas uusia tapahtumia :-) Viikonloppuna olimme maalla ja nukuimme Pihlan ja Erkin kanssa yhdessä isolla sängyllä. Pihla tipahti yöllä sängystä (ei onneksi kovin korkea) ja jatkoi uniaan lattialla heräämättä. V oli kuitenkin sitä mieltä, että "ei hyvä" ja hyppäsi sänkyyn herättämään minut tyyliin "nosta nyt tuo tuolta pois heti nyt samantien, tämä ei ole hyvä juttu...". Ihme koira :-)

 

JÄLKI

 

Aloitimme keppijäljet ikään kuin vahingossa (me tunnutaan tekevän paljon asioita vahingossa…). Olin menossa pellolle tekemään jälkeä, mutta siellä olikin peltotyöt meneillään. Meinasin jättää jälkeilemättä, mutta sitten ajattelin koettaa tehdä sen keppijäljen, mitä olen suunnitellut jo jonkin aikaa. Eli metsään sammalpohjalle noin 25 metrin jälki, jolle laitoin kolme keppiä. Tuuli myötätuuli. Koira jäljelle ja jälki-käskyllä liikkeelle. Lähti OK ja kun aloimme lähestyä 1. keppiä sanoin hiljakseen "missä keppi", V nappasi kepin suuhun, kehuin ja kutsuin luokse + annoin pullan. Takaisin jäljelle ja seuraavan kepin V nosti jo ilman sanallista apua. Kolmannen kohdalla koira juuri nosti pään ylös ja katseli tielle, joten siinä pidätin liinasta niin, että V laski pään taas alas ja otti kepin. HIENO JUTTU!

 

Toinen keppijälki noin 60 metriä ja 4 keppiä. Meni tosi hyvin! Koira ajoi matalalla nenällä ja nosti kolme ekaa keppiä saman tien, neljännen ohi meni metrin verran ja palasi sitten itse takasin kepille ja nosti sen. Palkkasin joka kepin pienellä taistelulla ja sen jälkeen pullalla. Muutan tuon niin päin, että koira saa ensin pullan ja sen jälkeen viskon keppiä. Tämä siksi, ettei koiralle tule ristiriitaa kepin palautuksessa ohjaajalle…Meille sattui vielä tällä jäljellä oikein huolellinen liinaan ja valjaisiin sotkeutuminen ekan kepin jälkeen, mutta selvittelimme sotkun rauhassa ja sen jälkeen jatkettiin jälkeä ilman mitään ongelmia, koira ei onneksi paineistu mistään tuollaisesta lainkaan.

 

TOKO

 

Ollaan tehty pelkästään niitä kaukoja (maahan – seiso) ja kapulan pitämistä. Laiskoja siis. Huomenna on onneksi uusi päivä J

 

HAKU

 

Uusi maasto viime keskiviikkona, tallattiin noin 150m alue, jolla neljä piiloa. Kaksi roskista ja kaksi kotaa.

Viksulle ensin etukulman kota ääniavulla, josta koira ekalla lähetyksellä takaisin linjalle. Oli kuulemma käynyt kodan vieressä pyörähtämässä. Toisella lähetyksellä meni maalimiehelle saakka. Oli kuulemma kummastellut piiloa.

Toinen lähetys ääniavulla ja kaikki ok, eteni hyvin pitkän suoran piston. Maalimies esillä.

Kolmannella lähetyksellä taas ääniapu ja piilona roskis ja no problemos, vaikka lähetettiin aivan väärästä paikasta, V joutui hakemaan aika omatoimisesti ja kaukaa piilon.

Neljännellä otettiin lähetys ilman apua ja V lähti todella hyvin hommiin ja etsi sitkeästi melko kauan, ennen kuin otin sen takaisin ja pienellä ääniavulla maalimiehelle (roskiksessa).

Harjoituksessa hyvää piilot ja niihin totuttelu ja Viksun etsimisen sitkeys, koira näyttää haluavan löytää vaikka kuvio ei muutoin olisikaan vielä ihan selvillä.

 

Otimme samaan syssyyn myös ilmaisua. Jossa yksi kohtuu hyvä suoritus ja muissa enemmän ja vähemmän korjattavaa. Edelleen rullanluovutuksessa epätarkkuutta ja -tuonnissa epävarmuutta. Ninni taitaa olla liian ihq mokke, pitänee koettaa ensi kerralla jotakuta vieraampaa, josko ei sitten olisi niin kamala kiire takaisin piilolle ja kerkiäisi tehdä kuvion oikein…Pitänee miettiä vielä tuota tuonnin vahvistamista tarkemmin. Kuinkahan pitkälle syteen menisi, jos muutaman kerran palkkaisi rullantuonnin. Olen tähän asti välttänyt kaikkea palkkausta (kiitosta lukuun ottamatta) rullantuonnista, jotta en rakentaisi valeille pohjaa mutta mutta…pohdinpa tätä nyt vielä hetken.

 

 

This week we have done some tracking and I have started to do article detections in tracks. This has gone very well as most things with Viksu. She likes to bring stuff to me so it was really easy for her to pick up the articles and give those to me. So now we have moved from field tracks into the woods and I suppose that's were we are going to do most of the tracks from now on. We are on serious tracking work now, so to speak J

In SAR we have trained searching and markings. We have also got to know different kind of "hiding places" where the "lost persons" are while they are being searched.

In obedience we have done very little last week, hopefully next week is better.

We managed to find a place where we can train herding and we shall start after this midsummer fest J

Viksu has done some rescue work in real life as well. Pihla fell down from her bed the other night and Viksu came and woke me up to take care of Pihla who silently slept in the middle of the cold floor…I don’t know how to thank Melinda for this little security lady, I can not imagine what she is capable after few years if she does all this already!!!